Vaikka oonkin kesäihminen henkeen ja vereen, tykkään mä myös syksystä. Varsinkin nyt kun kesä oli todella raskas sattuneista syistä, mua ei oo harmittanut ollenkaan palata tavallisiin arkirutiineihin - oon oikeestaan nauttinut siitä tosi paljon eikä aikasin herääminen hirveästi tuota päänvaivaa. Kesällä jotenkin tuntuu että kokoaja ois pakko olla menossa ja ulkona hyödyntämässä jokainen auringonsäde, mutta syksyllä voi hyvällä omalla tunnolla vaan käpertyä sohvalle ja pitää monen tunnin maratonin lempisarjasta. Nyt kun syksyn ylppäritkin on ohi on mulla jotenkin tosi vapautunut fiilis.
Vaikka lämpöä rakastankin yli kaiken, oon mä ilmojen kylmenemistä odottanut syyskuun alusta saakka. Uusien neuleitten ja huivien hamstraus on ehkä yks parhaimmista asioista syksyssä. Syksy on myös mun mielestä jotenkin sellasta aikaa että juttuja voi alottaa alusta tai uudistaa. Mulla on jo huoneen järjestys muuttanut muotoaan - toistamiseen - ja hiuksetkin kokee pian pienen muutoksen. Syksyisin on myös jotenkin tosi rentouttavaa lähteä koiran kanssa metsälenkille ja nauttia kirpeästä ja raittiista ilmasta - ilman sitä syksyyn kuuluvaa vesisadetta mieluiten. En tiedä kumpi siitä tykkää enemmän, minä vai Mico!
Saatan tulla peruumaan puheeni melko nopeastikkin jos taivaalta rupee yhtäkkiä tulemaan jotain tikku-ukkoja tai saa kävellä kengät märkänä ympäriinsä, mutta tällä hetkellä mä meen todella hyvillä fiiliksillä tätä syksyä eteenpäin!